RAJAN RIKKAUTTA
Vaarojen reunustamalle, rehevälle Tornionlaaksolle leimaa-antavia piirteitä ovat vapaana virtaava, tuntureilta alkunsa saava Tornionjoki ja rajanaapuruus Ruotsin kanssa. Toimintaa ja nähtävää riittää niin kesäksi kuin talveksi. Napapiiri kulkee Tornionlaakson kuntien läpi. Talvella Tornionlaaksossa koet kaamoksen ja vastaavasti kesällä yöttömän yön.
Maiden rajana oleva joki on kuin “veteen piirretty viiva”. Yhteinen väestöpohja ja kulttuuri periytyvät ajalta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Ruotsin puolella Tornionlaakson asutus on nykyäänkin suureksi osaksi suomensyntyistä ja -kielistä. Molemmin puolin rajaa puhutaan pääkielten ohella myös ainutlaatuista ruotsin- ja suomenkielistä vaikutteita saanutta meän-kieltä, joka on yksi Ruotsin vähemmistökielistä. Kanssakäyminen on aina ollut luonnollista ja vilkasta.
1700-luvulla Tornionlaakso oli moneen otteeseen tiedemaailman huomion kohteena. Mm. Ranskan tiedeakatemian retkikunta selvitti Tornionlaakson vaaroilla ja Tornionlaakson napapiirillä astemittauksen keinoin maapallon litistyneisyyttä. Myös useita kansa- ja kasvitieteilijöitä liikkui Tornionlaaksossa.
Tornionlaakso – ja erityisesti Aavasaksan vaara – oli menneiden aikojen elämysmatkailun kohde. Tänne tultiin ihmettelemään vuorokaudet ympäriinsä helottavaa keskiyön aurinkoa. Juhannusvieraiksi odotettiin niin Ruotsin kuningasta kuin Venäjän keisariakin. Tornionlaaksossa on Lapin vanhin matkailukohde, Aavasaksan Kruununpuisto vuodelta 1878.